Sinä ja minä

Wau mikä vuosi tämä on ollut, varmasti yllättävin tähän mennessä. Vuosi  2017 alkoi sillä, että päästin irti ihmissuhteesta, joka ei tuntunut hyvälle. Suhde ja sen lopettaminen oli haastava prosessi, sillä siinä oli paljon samoja elementtejä kuin äitisuhteessani, sekä paljon asioita joiden yli ja ohi olin mennyt vihellellen edellisissä suhteissani. Onneksi elämä ei koskaan jätä ja nyt se tarjosi minulle mahdollisuuden vapautumiseen, kasvuun sekä irtipäästämiseen tämän suhteen kautta. Sain kokemuksia, joissa sain mahdollisuuden valita, että en mene itseni ohitse, että todella katson itseäni silmästä silmään, sekä työstän läpi ne elementit, jotka olivat vielä läpi käymättä. Tämä suhde oli minulle hyvin tärkeä oppiläksy. Se pakotti ja opetti minua kuuntelemaan itseäni, rajojani sekä luottamaan kehoni ja intuitioni viesteihin. Sen kautta minulle näytettiin suoraan ja kaunistelematta miten paljon vielä valitsin toisen ihmisen totuuden omani sijaan ja sitten sain mahdollisuuden lopettaa tämän itselleni hyvin myrkyllisen toimintamallin. Suurin lahja oli vahvistus siitä, että voin aina luottaa tunteisiini ja kehoni viesteihin sekä konkreettinen ymmärrys siitä, että intuitioni (sisäinen ääneni) on vahva, selkeä ja luotettava.

Kaiken sen eroprosessiin liittyvän hämmennyksen ja surun keskellä kuulin äänen sisältäni, joka sanoi “Hyvä Amira, sinä teit sen, tämä oli viimeinen tämän kaltainen suhde ja nyt sinä olet valmis uudenlaiseen suhteeseen”. Ääni sanoi myös “kun päästit irti tästä miehestä, päästit samalla irti itsessäsi olleista kipeistä vanhoista energioista, sekä sanoit ei monelle ihmiselle, joille et elämäsi aikana sanonut ei”.

On se hämmästyttävää miten lujasti me ihmiset haluamme pitää kiinni vanhoista kipua tuottavista toimintamalleista ja energioista. Sanomme “haluan ihanan rakastavan suhteen” ja kuitenkin pidämme kiinni suhteista, jotka ovat hyvin kaukana rakkaudesta.

Pikkuhiljaa aloin ymmärtää, että olen aina muodostanut parisuhteen pääni kautta, enkä ole vielä tähän ikään mennessä ollut kehollani parisuhteessa. Se oli hurjaa tajuta. Muistan elävästi, kun vuosia sitten kysyin ystävältäni Noralta “mistä sinä tiedät että rakastat?” Hän vastasi “sen vain tuntee”. Muistan miten hämmentynyt olin, koska en ymmärtänyt. Suhteissa ystäviini olen ollut kehossani jo pidemmän aikaa. Heidän kanssaan tunnen rakkautta ja minun on helppo ilmaista tarpeeni sekä myös valita oma hyvinvointini, mutta ilmeisesti kun kyse on ollut suhteesta mieheen, tilanne on ollut toinen.

Tammi-helmikuu meni prosessoidessa tätä kaikkea ja lopulta tulin itseni kanssa hyvin epätoivoiseen pisteeseen. Ajattelin ihan tosissani, ettei minusta ole rakkaus suhteeseen, etten osaa enkä kykene rakastamaan. Se oli vavisuttavan kamala tunne. Koko elämäni olen toivonut harmonista kumppanuutta, tehnyt lujasti töitä sen eteen ja nyt tunsin, että en enää jaksa toivoa, enkä usko moiseen.

En ollut koskaan käynyt astrologilla, mutta helmikuussa johdatukseni niin sanotusti työnsi minut Kirsi Halla-Seppälän vastaanotolle. Siellä sain yllätyksekseni kuulla mielenkiintoisen selityksen tähän toivottomuuden tunteeseen, joka oli täyttänyt minut. Kirsin mukaan tämä tunne liittyi monelta osin kokemuksiin, jotka liittyivät edellisiin elämiini. Kun hän kuvaili minulle yksityiskohtaisesti näitä edellisten elämieni tapahtumia, tunsin sen kamalan toivottomuuden tunteen voimistuvan sisälläni. Hän selitti, että olin monta elämää sitten tehnyt lujan päätöksen kipeän kokemuksen perusteella. Olin päättänyt, etten koskaan enää rakasta, että rakkaus on yhtäkuin täysi tuho ja tämä sitten eskaloitui elämästä toiseen. Hän sanoi, etten ole kokenut täyttymyksellistä parisuhdetta moneen elämään ja että se on surullista, koska sen ei todellakaan enää tarvitsisi olla niin. Hän sanoi, että minulla on valtava kapasiteetti rakastaa ja olla ihmissuhteessa. Lopuksi hän totesi, “mahtavaa tässä on se, että koska tämä on väärinymmärrys, eikä milläänlailla enää totta, sinä voit nyt vihdoin päästää irti tästä kuviosta”, “tässä elämässä sinun sielusi on päättänyt muuttaa tämän kuvion, sillä se on mennyt liian pitkälle.” Minä olin kuin puulla päähän lyöty.

Jokin sisälläni muuttui tämän session jälkeen. Se mitä Kirsi oli sanonut resonoi voimakkaasti kehossani. Ymmärsin, että se toivottomuus ja se etten osaisi rakastaa ei ole totta. Oloni keveni huomattavasti.

Maaliskuussa tuli sellainen olo, että tahtoisin lähteä jonnekkin lämpimään. Bali oli kummitellut mielessäni jo muutaman vuoden ajan. Muistaakseni se oli perjantai iltapäivä, kun sanoin ystävälleni Taralle “kukanhan lähtisi kanssani jonnekkin lämpimään?”. Sunnuntaina ystäväni Johanna laittoi viestiä, hän sanoi, että olin tullut mieleen aamu meditaatiossa ja lähetti minulle mainoksen äänihoito kurssista Balilla. Siinä sitten vaihdettiin muutama sana ja päätettiin lähteä matkaan yhdessä.

Reilu kuukauden päästä oltiinkin sitten jo matkalla. Reissasimme Johannan kanssa kaksi viikkoa yhdessä ja sitten hän lähti kotiin yksi sunnuntai ilta ja minä jäin vielä muutamaksi viikoksi yksin Balille. Seuraavana päivänä siitä kun Johanna lähti kotiin menin aamiaiselle itsekseni yhteen lempi kahvilaani. Valitsin pitkän pöydän, josta oli upea näkymä riisi pellolle ja mietin miten tylsää oli kun Johanna lähti. Jossain vaiheessa huomasin, että pöydän toisessa päässä istui kundi itsekseen. Ajattelin, että olisi kiva jutella jonkun kanssa ja yritin saada katse kontaktia, mutta hän ei ollut huomaavinaankaan. Jossain vaiheessa kundi kaivoi repustaan valtavan kahden litran metallisen vesipullon jollaista en ollut ennen nähnyt ja suustani pääsi “sulla on kyllä valtava vesipullo!”

fullsizeoutput_1bdb
Bali, Ubud. Riisipeltoja

Nyt ollaan oltu yhdessä, rakastettu ja palvottu toisiamme kahdeksan kuukautta ja täytyy sanoa, että kyllä se ääni silloin tammikuussa puhui totta. Tämä on täysin erilainen suhde, kuin missä olen ollut tähän mennessä, väheksymättä yhtään edellisiä suhteitani. Jokainen parisuhteeni on ollu tärkeä ja arvokas. Tämä kokemus on erilainen minulle, koska luojan kiitos en ole enää päässäni. Voin sanoa, että rakastan tätä miestä koko kehollani ja olemuksellani. Tunnen sen kongreettisesti ja kun katson häntä silmiin sydämeni reagoi. Elämä on niin huvittavaa, olin näes päättänyt, että koska tuskin hankin lapsia tämän elämän aikana, ei minun tarvitse asua miehen kanssa. Voin olla suhteessa, mutta en halua jakaa kotiani enää. Tästä kahdeksasta kuukaudesta ollaankin sitten asuttu yhdessä kuusi kuukautta. Se vain tapahtui ilman mitään sen kummempia suunnitelmia tai päätöksiä. Tässä on kyllä muutenkin ollut niin käsittämätöntä synkroniaa, taikaa ja tukea elämän puolelta, että en ole moista ennen kokenut. Elämä todella tahtoo, että me olemme yhdessä.

IMG_3189
Bali, Ubud. Neitsyt ranta
fullsizeoutput_1bc8
Perth, SoulJahs kahvila. Kuusi kuukautta yhdessä

Kiitän ja kumarran itseäni kaikesta siitä vuosien työstä, jota olen tehnyt itseni kanssa oppiakseni rakastamaan itseäni syvemmin ja todemmin. Kyllä se kannatti. On niin ihanaa olla toisen kanssa, nyt kun uskaltaa antaa itsensä olla se, joka on rehellisesti, pelkäämättä ja kaunistelematta. Varsinkin, kun tämä on molempien motto. Meille molemmille elämän tärkein asia on tutkimusmatka itseen, omaan totuuteen sekä kasvu rakkaudessa. Olemme sitoutuneita toisiimme ja haluamme tietoisesti luoda ja elää onnellista, iloista, yltäkylläistä ja innostavaa elämää.

fullsizeoutput_18f1
South West Australia, lähellä Walpolea, Jättiläisten Laakso

Miten ihanaa onkaan jakaa oma elämä toisen kanssa. Kasvaa yhdessä, olla oma erillinen itse sekä saada kävellä kumppanin kanssa käsi kädessä tätä elämän ihmeellistä matkaa. Erityisen kiitollinen olen siitä, että meillä on yhteinen elämän suunta ja arvot. Kaikki on muutenkin tuntunut luonnolliselta ja helpolta alusta saakka. Jopa keittiössä puuhaaminen. Tämä ei tarkoita, etteikö meillä olisi riitoja tai voimakkaita syviä prosesseja läpi käytävänä. Tottakai niitä on. Ne kuuluvat asiaan, kun kaksi ihmistä joilla on historiat lyövät hynttyyt yhteen. Mutta se miten nämä prosessit käsitellään tässä suhteessa on minulle uusi kokemus. Nyt meitä on kaksi, jotka haluavat oppia niistä ja selvittää ne toista kunnioittanen. Molemmat ottavat vastuuta ja teemme parhaamme pysyäksemme pois uhriudesta. Myöskään kumpikaan ei halua läheisriippuvaista suhdetta, joten on ihanaa, että olemme tietoisia tästä sudenkuopasta ja teemme töitä oman henkilökohtaisen rakkautemme eteen. Kumppani kun ei ole se onnellisuuden lähde vaan enemmänkin peili tai heijastus omasta rakkaudesta ja itsearvostuksesta.

fullsizeoutput_1bce
Bali, Ubud. Suojaudumme tulivuoren tuhkalta
fullsizeoutput_1bc4
Perth, Tash Sultanan keikalla

Olemme hyvin erilaisia ihmisinä sekä eri vaiheissa kasvuprosesseissamme mikä jossain kohti tuntui todella haastavalta, mutta nyt se on alkanut tuntumaan valtavalta lahjalta. Ihanasti ne osa-alueet missä toinen on vahva, siinä toinen on usein heikompi, joten pystymme hyvin tukemaan toisiamme. Niinhän se on, että jos jossain tahtoo olla hyvä, vaatii se jokapäiväistä harjoittelua. Täytyy sanoa, että olemme koko ajan parempia ja parempia tässä parisuhde jutussa, sillä olemme motivoituneita ja harjoittelemme tietoisesti ollaksemme parempi tiimi sekä parempia itsellemme ja toisillemme.

fullsizeoutput_1bcb
Bali, Ubud

Rakkaus ja kumppanuus on valtava voimavara. On ihanaa todistaa ja tukea toisen matkaa ja kasvua ja on fantastista antaa ja saada. Nyt on hyvä.

Toivon sinulle fantastista vuotta 2018!!!

❤️:lla Amira

Posted In:

1 Comment

  1. Amira.
    Tästäkin syystä Bali on jumalten saari! Kyllä ne jumalat tietää ja taitaa!❤️🤗🌺🙏🏼

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s